perjantai 27. tammikuuta 2012

Taking care of

kampuksella
Mikäköhän siinä on, että jokainen torstai täällä paistaa aurinko? Torstait on just niitä päiviä, kun mun pitää mennä Downtowniin luennoille, istua sisällä 3h ja sitten vielä 2h bussissa.... Jeps. No nään mä upeita maisemia sieltä ruuhkabussistakin.

Vaikka ulkona paistoi aurinko, niin aamulla mun piti käydä hoitamassa yksi ikävä asia. Olen tottunut Suomessa siihen, että kun hoidat yhdellä kerralla ihan minkä asian vaan, niin se on sitten hoidettu kokonaan (Kiitos tehokas Suomi!). No yritin käydä eilen uusimassa mun Upassia (eli kulkukortti, joka oikeuttaa määrättömään matkusteluun useilla julkisilla kulkuvälineillä, tämä on ihan ehdoton olla olemassa) ja kone sanoi mulle vaan, että "Upass denied", öö...mitä??? Olen maksanut kaikki vaadittavat maksut ajallaan jo tammikuun alussa ja eräpäivä niihin oli jo 18.1. Ei muuta kuin selvittelemään asiaa.

Kun alunperin hoidin noita maksuasioita täällä niin varmistin n.10 kertaan, että kaikki menee varmasti oikein, sillä kun maksat käteisellä 200 CAD, niin haluat olla varma maksun onnistumisesta. En edes jaksa selittää, miten monta kertaa mun on pitänyt näiden maksujen takia käydä tuolla meidän asuntotoimistossa, koska tietyt maksut pitää hoitaa käteisellä ja toiset maksaa luottokorteilla, piste. Muut maksutavat eivät käy. No niin, ei muuta kuin taas jälleen kerran menin selvittelemään näitä maksujuttuja, koska omalla opiskelijatililläni näkyi vain pakollisten maksujen summa suurenevan, vaikka kaikki piti olla jo maksettu. Absolutely fabulous!

Asuntotoimistossa ei osattu sanoa, minne rahani olivat menneet, onneksi säilytin kuitin! Ei muuta kuin seuraavana päivänä toiseen opiskelijoiden asioita hoitavaan toimistoon kyselemään neuvoja. Lopulta selvisi, että rahani olivat ( tää on paras) "accidentally" joutuneet jonnekin väärään paikkaan. Öö, anteeksi, mutta miten tollainen rahasumma menee "vahingossa" jonnekin väärälle tilille???? Eniten mua ärsyttää tässä koko jutussa se, että joudun ramppaamaan noissa toimistoissa monta kertaa, vaikka varmistin asiat useampaan otteeseen maksuja tehdessäni ja mulle vakuutettiin, että asiat on OK ja hoidettu. Awesome.

Lupasivat nyt vihdoin hoitaa asian (katotaan miten tällä kertaa käy) ja menen TAAS huomenna takaisin toimistolle tarkistamaan tätä samaa asiaa. Ennenkuin tänne vaihtoon edes tulin, niin sain ihan tarpeeksi hoitaa näitä paperiasioita tännepäin. Kaikki, siis aivan kaikki piti olla kirjallisessa muodossa ja aikataulut olivat todella tiukkoja, niistä ei voinut myöhästyä yhtään! Eli jos multa vaaditaan tehokasta toimintaa, asioiden nopeaa hoitamista ja vastuullisuutta, niin mä vaadin sitä myös takaisinpäin. HUH, että sellainen kokemus tällä kertaa. Tämä juttu kuulostaa ehkä pieneltä, mutta oikeesti.... Kuka haluaa hoitaa samaa asiaa monta kertaa ja jonottaa aina uudelleen ja uudelleen samoilla luukuilla? Niinpä!

No onneksi loppupäivä oli rento. Käväsin luennoilla, joissa käsiteltiin akuutteja ja kroonisia sairauksia. Edelleen suosittelen pitämään teidän terveydestä erittäin hyvää huolta, koska erityisesti noi krooniset sairaudet on ihan hirveitä! Vai miltä kuulostaisi diabetes, sydän- ja verisuonitaudit tai Alzheimer? Jep, uskokaa mua, ette todellakaan halua niitä!

Lounaaksi ostin uskomattoman hyvää sushia ja lämmintä keittoa, jotka kustanti yhteensä sellaisen 4€. On vähän eri hintaista täällä kuin Suomessa tuon sushin syöminen :)

Sisäpihaa
Ja koska flunssa vähän jo hellittää ja ulkona oli upea keli, niin päätin tänään olla tehokas. Pyykkäsin, siivosin, pesin kylppärin, tiskasin (kaiken mitä Ikeasta ostin eli paljon!) ja tein ruokaa. Omien ruoanlaittoväliendien myötä mulla alkoi nyt sellanen säästökuuri tossa ruoassa, että HUH. Katsotaan kauan kestää ;) Capoeira-treenit olisivat myös olleet tänään, mutta haluan oikeasti parantua kunnolla tästä taudista eli ei muuta kuin viikon ehdoton treenitauko kehiin.

Meillä on täällä tullut tavaksi jo sellaisella tietyllä porukalla hengailla oikeastaan joka päivä. Ollaan aina perinteisesti yhdessä tietyssä Townhouse-kämpässä istumassa iltaa yhdessä, kuten tänäänkin. Tänäänhän on Australian kansallispäivä, joten Aussit lähti viettämään iltaa Downtownille ja sitä ennen käytiin hengailemassa niiden kanssa. Päädyttiin lopulta meidän vakkaripaikkaan, koska tulevana viikonloppuna saadaan ihan tarpeeksi juhlia elämää.

Täällä kampuksella pitää muuten olla tosi tarkkana, koska asutaan vuoristossa niin täällä voi tavata kaikenlaisia ja -kokoisia eläimiä pienistä suuriin. Muun muassa viime vuonna tänne meidän Townhouse-alueelle oli eksynyt karhu...että näin. Tämän takia esim.jätehuolto on erityisen säädeltyä ja tarkoin säänneltyä. Noo, illalla olimme ystäväni kanssa kävelemässä takaisin omiin asuntoihimme ja kas:

Pikku pummeroinenhan se siellä..
Kukas se siellä? Ei kai vaan pesukarhu olisi etsimässä ruokaa? Käveltiin sellaisen roskakatoksen ohi ja joku oli jättänyt jätelavan kannen auki. Siellä oli kaksi pesukarhua iltapalalla :D Säikähdin ihan mielettömästi, kun kävelin siitä ihan läheltä ohi ja sitten jokin liikkui ja näin ton eläimen siinä.... Säikähdin, huusin, lähdin juoksemaan ja lopulta nauroin. Mun ystävä ihmetteli, että mikä ihme mulle tuli ja vaan repesi mun reaktiolle, mutta sitten kun hänkin näki siinä vieressään pesukarhun, niin kyllä hänelläkin lähti jalat nopeasti liikkeelle. Haha. Oli ihan parasta!

No pakkohan meidän oli mennä takas sinne ottamaan kuvia sekä laittamaan se kansi kiinni. Onneksi samaan aikaan viereisestä asunnosta tuli mun toiset kaverit ulos, joten ne sitten rohkeina miehinä hoiti asian. Mähän en todellakaan ois uskaltanu mennä noiden eläinten lähelle. Ei ne ole aggressiivisia, mutta kun näkee niiden kynnet niin ei tee kyllä mieli mennä lähelle...

Naapurit varmaan ihmetteli, että mitä siellä oikein tapahtui :D Oikeesti, oon pitkään miettinyt, että pystynköhän enää huutamaan niin kovaa kuin joskus aikoinaan, erityisesti nyt kun käyttää englannin kieltä ja äänihuulet toimii ihan eritavalla kuin puhuessa suomea. Mähän en ole puhunut Suomea nyttenkään yli viikkoon... No tuli sekin sitten tsekattua tässä samalla, hyvin toimii äänihuulet! :)

Ai että, jokainen päivä on täynnä niin hienoja juttuja ja arvokkaita muistoja. Oon niin iloinen näistä ihmisistä täällä. Kaikki on vaan niin ystävällisiä ja luonteeltaan mahtavia. Esimerkiksi kun olin tässä kipeänä, niin valehtelematta kaikki tarjosi apuaan missä vaan ja voivotteli mun sairastumista.Tuli niin hyvä ja turvallinen fiilis, kun tietää saavansa apua, jos ei kuumeisena kykene lähtemään ostamaan ruokaa tai lääkkeitä.

Ahh, perjantai on mahtava päivä! Mulla ei ole silloin luentoja ja mennäänkin päivästä porukalla lounaalle Downtowniin sushi-ravintolaan. Siellä saa 12 CAD (n 8,40€) syödä niin paljon kuin haluaa eli ei todellakaan paha! Illalla olisi sitten tiedossa Latin Music Night samalla klubilla, jossa ekalla viikolla olimme. Koska nimet on jo vieraslistassa niin ei pikkuinen nuha haittaa, eihän? Viikon päästä perjantaina meitä odottaa sitten ensimmäinen LIVE jääkiekko-ottelu. Mulle maistuu!!!

jäkis + tanssijaiset
Nyt Ulpu kuittaa tältä puolelta maapalloa! Tällä hetkellä ei kyllä ole mitään valittamista, koska elämähän on PARASTA!

P.S Toivottavasti ei ole tylsää katsella kuvia vain säästä, arkkitehtuurista, ruoasta tai luonnosta. Jos haluatte tietää erityisesti jostain jutusta lisää, niin ei muuta kuin kommenttia kehiin, niin yritän postata tänne jutun kyseisestä aiheesta :) Toisinaan on vaikeaa tietää, kuinka yksityiskohtaisesti sitä kuvailisi ja kertoisi tiettyjä asioita tänne, mutta parhaani teen!

Oikein ihanaa, aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua kaikille! Nauttikaa erityisesti ainutlaatuisen perheen, ystävien ja läheisten seurasta!

Ei kommentteja: