Having fun

Tämä viikonloppu on mennyt hengailun ja hauskanpidon merkeissä. Perjantaina kävin vielä tsekkaamassa final sale-myynnit ja rehellisesti sanottuna tarvitsin illaksi korkkarit. Toinen juttu, jonka ehdottomasti tarvitsin oli puhelinliittymä. Tiedätte varmaan tunteen, kun on liian paljon vaihtoehtoja, eikä tiedä minkä niistä valitsee, huh. Tuttu Metrotownin ostari auttoi jälleen. Kaikki te, jotka tykkäätte shoppailla..... rakastaisitte sitä paikkaa! Sieltä löytyy kaikista hintaryhmistä tuotteita Guessin liikkeistä Urban Behavioriin.

"vähän" ostoksia

No, kyllä visa vinkui! Mun sisko vielä aamulla Skypessä kannusti rohkeesti vaan shoppailemaan ja menin ottamaan neuvosta vaarin! Tuli ostettua mm vöitä, parit korkkarit, kahet ihan supermukavat farkut, urheilutoppi jne... En olisis voinut ikinä kuvitella, että farkut voi oikeesti tuntua näin hyvältä päällä! Vähänkö oli onnenpäivät, kun löysin tosissaan alesta erittäin mukavat ja hyvinistuvat farkut. Ei ollut puppua se, että USA:ssa ja täällä on ihan erilaista luokkaa toi farkkuvalikoima ;) Puhelinliittymäkin löytyi lopulta! Ja hei käytän nyt tätä Kanadan puhelinnumeroa kesään asti, joten jos sulla ei vielä ole sitä, niin laita mulle sähköpostia ja saat sen :)

Ostarilla hurahti sellanen 5 tuntia ja oikeestaan oli tosi ihana pitkästä aikaa käydä yksin shoppailemassa. Yksi juttu mikä täällä ärsyttää on viiden vaatteen rajoitus sovituksessa. Kiva, kun on kierrellyt ja katsellut mitä haluaa sovittaa ja menee kopeille..."Ai niin täällä on tuo viiden tuotteen raja". Eli kerralla voit sovittaa vain viittä tuotetta. Sen lisäksi sovituskoppien sisällä ei ole peilejä, vaan sun pitää joka kerta avata se kopin ovi, jossa peili on kiinni. Kiitos Suomi, että olet tässäkin asiassa toiminut paljon fiksummin. Ihan oikeesti, kiva sovittaa alusvaatteita tai urheilutoppia? Avaat siinä sitten vaan sen oven... Toisaalta täällä varmaan varastetaan paljon vaatteita noista kaupoista, koska turvatoimetkin on ihan erilaiset. Jokaisen kaupan edustalla pyörii jo yksi myyjä ja sovituskoppien yhteydessä aina pari. Mut kyllä mun mielestä se sovitus on paljon mukavampaa Suomessa.

Illalla menimme tekemään yhdessä sitten espanjalaista ruokaa, johon kuului pari erilaista salaattia sekä perinteistä espanjalaista omelettia. NAM! Muut aloitteli ruokailun yhteydessä, sillä seuraavaksi siirtyisimme klubin puolelle. Alkoholikäyttäytyminen nuorilla on täällä vähän samansuuntaista kuin Suomessa. Pyritään humaltumaan mahdollisimman matalilla kustannuksilla eli alotusjuomat on suht.voimakkaita, vodkaa ja sellasta. On myös kiva saada olla erilainen. Voin kieltäytyä ja sanoa, etten käytä alkoholia juuri lainkaan. Normaalisti vaihtareillahan ryyppääminen on usein se aika "tärkeä" juttu, jonka kautta luodaan suhteita jne.. joten musta on kiva ottaa haasteena se, että toimin erilailla kuin muut. Sitäpaitsi pitäähän yhden porukasta pystyä huolehtimaan muista sekä kaikkien turvallisesta kotiinpääsystä :)

Ruoka oli ihan erinomaisen hyvää! Unohdin ottaa siitä kuvia, sori! Loppuillaksi suuntasimme Red Room- nimiseen yökerhoon Vancouverin keskustaan. Siellä oli sellainen Latin Night, josta mä olin ihan tosi innoissani! Meidän porukka oli sellasella Guest List:lla niin me päästiin jonon ohi sekä ilmaiseksi sisään :)

Klubi oli kooltaan samoja mittoja, kuin Suomessakin yökerhot yleensä ja DJ:t oli tosi hyviä. Ne soitti latinomusaa ja miksattuja versioita latino-amerikkalaisista biiseistä sekä uusista hiteistä. Olin siellä tietty ensimmäisten joukossa jo tanssilattialla ja tanssinkin koko illan. Olisi ihana osata enemmänkin noita latinotansseja ja aattelin tsekata SFU:n tanssiharrastemahdollisuudet sen suhteen.

Oli se niin hienoa taas katsoa, kun toisilla on rytmi ja taito veressä, jolloin se tanssi on todella upean näköistä! Mulla olisi paljon kuvia, mutta en halua/tiedä voinko julkaista muista henkilöistä kuvia täällä blogissa, joten laitan tänne edes jotain kaikista tapahtumista.. (FBstä löytyy tulevaisuudessa enemmän kuvamateriaalia liittyen koko vaihtoo).

Red Room

Kun lähdettiin yöllä kotia kohti, niin vastassa meitä oli ulkona lumisade. Kyllä, kaikkialle oli satanut kaunis valkea peitto. Yöbussi oli ihan täynnä ja mun ois niin pitäyt ottaa siitä kuva! Haha, mä vaan nauroin siellä ääneen sille tilanteelle, kun porukka ihan jurrissa siellä ja kuski yrittää kuuluttaa, että "siirtykää eteenpäin, jotta kaikki mahtuisivat kyytiin". Porukka melkein istui toistensa sylissä siellä, ikkunat ihan huurussa, yksi pieni valo päällä odottaen väsyneenä kotiinpääsyä.

Puolessa välissä matkaa muistin, että toisinaan lumisateen aikana kulkuneuvojen pääsy tänne meidän kampukselle voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Hmm.. Tiedättekö sen tunteen, kun jalat ovat aivan poikki ja päkiöitä pistelee korkkarien takia. Sitten tulee mieleen se, että tää bussi ei välttämättä pääse sinne vuorehuipulle,eiiiiii! Oikeesti ei ollut hauskaa, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Kotiin päästiin näissä tunnelmissa:

sataa, sataa, kaksisataa

Winterwonderland

Tuona iltana tapasin ihan huippuja tyyppejä Vancouverista, Tsekeistä, Itävallasta ja Saksasta. Ai että, miten ihmissuhteet rikastuttaakin tätä elämää! Liikuttiin koko ilta porukassa, joten turvallisin mielin pystyi olla tuolla keskustan alueellakin. Muutenkin porukassa liikkuminen ja hengaaminen erityisesti vaihtarien keskuudessa on tosi yleistä.
Lauantaina oli ihana keli ja olisi pitänyt mennä räpsimään ulos kuvia. Olin laiska ja nukuin. Tämän kuitenkin ikuistin:

Fresh Morning

Olihan siellä ulkona kaunista! Juuri sellainen keli, josta saan aina migreenin... Kaikki oli mennyt ihan sekaisin tosta lumesta. Kaikilla oli kamerat kädessä ja porukkaa oli liikkeellä paljon. Toiset näki lunta elämässään nyt ensimmäisen kerran, aika hassua. Ollaan niin onnekkaita Suomessa, kun saadaan kokea kaikki vuodenajat. Päivällä kävin tekemässä tehokkaan kuntosalitreenin ja illalla oli sitten luvassa keilausta kansainvälisten opiskelijoiden kesken.

Paikka oli suht.iso ja meitä SFU:n opiskelijoita n.65 henkeä. Uhosin kaikille, että voitan, mutta en sitten voittanutkaan. Aina käy niin, että joku on ensimmäistä kertaa keilaamassa ja se "joku" voittaa ihan aina! Pääasia meille oli hengailla yhdessä ja tutustua toisiin, mutta oli kiva heittää vähän haastettakin miehille kehiin. Illan menu oli perinteinen pitsabuffet ja ai että oli hyvvää!

Vegetarian Pizza

Oikeesti oli aika montaa vaihtista noissa pitsoissa, mutta muistin ottaa kuvia vasta tapahtuman loppuvaiheessa :/ Sain taas uusia kaiffareita tuolta tapahtumasta ja oli siistiä, että pääsin esittelemään toisia International opiskelijoita toisilleen. Tuli ihan sama olo kuin Suomessa asuessani :) Yksi tyttö heittikin vitsillä mulle jo pari päivää sitten, että "ei meidän tarvitse tutustua kehenkään, kun Ulpu sä voit olla meidän sosiaalinen ketju/linkki kaikkien kanssa, kun tunnet kaikki täältä". Heh!

On muuten tosi kiva esitellä itsensä muille täällä, kun kertoo, että tulee Suomesta niin moni on sillein "Vau! Oikeesti?". Täällä Suomen arvostus on aika korkealla ja moni kyseleekin paljon Suomesta maana sekä sen kulttuurista ja tavoista. Myös perjantaisen yökerhon portsari oli hyvä, kun hän tarkasti meidän henkkareita ja mun henkkarit kädessään sanoi " aa, Finland, I really like it, you are good people"! Pisteet kotiin!

Täällä muuten pitää olla aina kaksi henkkaria mukana, teetpä mitä tahansa virallista tai jos haluat ostaa vaikkapa alkoholia tai mennä baariin. Henkilöllisyydentodistaminen on hyvin tarkkaa ja esim. kun mentiin sinne yökerhoon niin meiltä pyydettiin henkkareita kahteen kertaan (ulkona ja sisällä) sekä lisäksi meistä jokaisesta otettiin yksilöllinen kasvokuva. Joo, on tosissaan vähän erilaista kuin jos menet Jyväskylässä baariin....

Kun nyt vertaa siihen, miltä tuntui viikko sitten samaan aikaan, niin on aivan erilainen fiilis! Päivä päivältä asiat tuntuu helpommilta ja kivemmilta. Nyt ihmisiin on tutustunut jo vähän paremmin ja ihanaa kun toiset tulee kysymään neuvoa multa vähän kaikkiin asioihin. Huone alkaa tuntua jo ihan kotoisalta ja kalenteri täyttyy. Fiilis on erinomainen, vaikka ulkona meinaa tuo kylmyysaste nousta. Huomenna pidän lepopäivän ja naatiskelen :)