Freezinggg out there

Vuoret on ihan vieressä

Kyllä se niin on, että täälläkin alkaa sää pikku hiljaa kylmetä ja ulkona on nyt -7 astetta. Eihän se oo mitään verrattuna Suomen talveen, mutta mulla ei oo täällä kunnollisia talvivatteita enkä haluaisi niihin kuluttaa mun säästöjä. Onneksi uusi takki on ihan ekstralämmin ;)

Kolmas viikko pärähti käyntiin. Niin se aika vaan menee tosi nopeesti! Tällä viikolla meillä on kampuksella mahdollisuus treenata monia eri lajeja ilmaiseksi, joten itsekin otin "pikku" tavoitteeksi treenata paljon, syödä hyvin sekä levätä riittävästi. Treeni + Uni + Ruokavalio --> Urheilijan ja tavoitteellisen liikkujan peruspilarit.

My Breakfast

Maanantai lähti käyntiin ihan mukavasti kuitupitoisella aamiaisella, luennoilla sekä sali + pilates treenillä. Ai että, miten ihanaa on kun saa asettaa itselleen tavoitteita tuon liikunnan suhteen! Illasta käveltiin Gwenin kaa ruokaostoksille ja valmistettiin tosi hyvää pastaa! On muuten kiva mennä aina tonne "lähikauppaan", kun se on aivan toisessa päässä kampusta. Eli yhteensä kävelyyn menee aikaa sinne ja takaisin n.1h. Voin muuten kertoa, että kyllä nyt maistuisi ruisleipä, juustolla, kalkkunalla ja kurkulla + kylmä maito + maustamaton rahka!

Waterfall

Mites tää leipävalikoima?

Lihaa, yummy!

Almost ready

Tänään olikin sitten herätys aamulla 6.30. Ei muuta kuin aamupala nassuun ja menoksi, sillä klo: 7.15 alkoi Hatha Yoga, jonka jälkeen siirryin kerrosta alemmas Cycling-tunnille. Yoga oli aivan mahtava, parempi kuin pilates! Ai että, ois ihana aloittaa se uudelleen pitkästä aikaa :) Cycling ei vieläkään iske. Se ei vaan jotenkin oo mun laji. Ehkä se on vaan liian tylsä, kun tämä tyttö tarvitsee menoa ja meininkiä (jos puhutaan sykettä kohottavasta liikuntamuodosta). Pyöräilyn jälkeen kävin vielä tekemässä nopeen core-treenin niin sai nuo vatsalihaksetkin kunnolla töitä.

Aamutreenin aikana sain puhelun Suomesta. Minulle läheinen ja tärkeä henkilö oli ajanut vaarallisen autokolarin. Juoksin kuin viimeistä päivää kotiin, että saisin yhteyden Suomeen. Mun kanadalaisesta puhelinliittymästä pystyy tekstaamaan Suomeen muttei soittamaan.... Pikku kriisiä meinas pukata, kun kännykkä ei saanyt yhteyttä oikein missään asunnon kohdassa, mutta lopulta onnistui. Auto lähti lunastukseen, mutta ulkoisilta vammoilta säästyttiin, Thank God!

Pahinta tässä on se, että mää oon täällä, enkä voi asialle yhtään mitään. Mutta jos  Suomessa tulisi hätätilanne niin ottaisin ensimmäisen koneen ja lentäisin takaisin. Se on vaan niin, että läheiset, ystävät ja perhe on mulle kuitenkin uusia kokemuksia arvokkaampia, eikä ihmisiä korvaa mikään. Tänään oon siis todella joutunut miettimään jo kaikkia mahdollisia pahimpia syy-seuraussuhteita. En todellakaan halua lähteä NYT takaisin Suomeen, varsinkaan kun elämä on alkanut asettua ja tunnen oloni todella kotoisaksi täällä. Mutta mitäpä sitä ei läheisten vuoksi tekisi?

Kun pääsin pahimmasta järkytyksestä yli niin menin tapaamaan mun omaa Buddya ( tutoria) lounaan merkeissä! Hän aivan mahtava persoona! Ollaan aivan samantyyppiset ihmiset, tykätään samoista jutuista ja kiinnostuksenkohteet menee ihan yhteen. Hän myös tarjosi apuaan aivan kaikessa mahdollisessa, jossa voisin edes tarvita apua. Mulla olikin pieni aavistus siitä, että mun "Buddy" tulee olemaan ihan huippu tyyppi :) (Siihen ehkä vaikutti kaikki kehut, joita olen hänestä kuullut toisilta tutoreilta). Mietittiin jo kaikkia tapahtumia, reissuja ja aktiviteetteja joita voidaan toteuttaa yhdessä sekä isommalla porukalla. JEij!

Yksi parhaimmista jutuista täällä on ihmisten ystävällisyys. Sulle hymyillään kaduilla, sulle jutellaan kaikkialla, sua autetaan kysymättäkin ja tunnet olosi kotoisaksi. Ystävällisyys näkyi jälleen kerran SFU:n kampuksen käytävillä, kun mentiin lounaan jälkeen yhdessä sellaisille klubipäiville, joissa esitellään SFU:ssa toimivien klubien (tietyn asian ympärillä pyörivä kerho) toimintaa. Tuli sitten liityttyä ainakin Latin Dance-, Italian culture-, Spanish-, Latin Culture- sekä Indonesian culture clubiin. Harkintaan jäi vielä Canadian outdoor club. Kaikki osaa suomentaa noi, joten laitoin enkuksi. Ihanaaa, kun on paljon aktiviteettia ja toimintaa tiedossa. Oon ihan superfiiliksissä seuraavista 4kk, huh huh!

Something coming

Some art club maybe?

Päivä kääntyikin sitten ihan iloiseksi. Kyllä voikin pienessä hetkessä tapahtua niin paljon! Olisi aika jänniä juttuja kerrottavana, jotka on suunnitteilla tai jo varmistunut, mutta päätin pitää teitä jännityksessä. Sen verran voin sanoa, että tiedossa on just niitä kuuluisia "once in a lifetime"-kokemuksia. Teen kaikista postauksia sitten ihan varmasti! Lyhyesti sanottuna tunnen kiitollisuutta ja paljon.

Tunnin päästä ajattelin käydä vielä testaamassa contemporary dance-tunnin, jossa kokeillaan erilaisia tanssitekniikoita hyvällä fiiliksellä. Tanssin jälkeen maistuukin illallinen erinomaisessa seurassa :)

Colours of the Sky

Ilta viilenee

Kyllä kelpaa näissä maisemissa ulkoilla

Huomenna treenivuorossa on Capoeira (awesome!) ja illalla meillä on sitten tiedossa porukalla järjestettävä filippiiniläinen illallinen. Ei mitään tietoa, mitä siellä syödään, mutta kokit tuntien jotain tosi hyvvää!! 

Muistakaa nyt pitää itsestänne huolta ja ajakaa varovasti!