maanantai 27. helmikuuta 2012

Maa--aa--nantai

Koko ajan tapahtuu niin paljon kaikkee, että vauhdista meinaan välillä tippua... Tässä kuvia matkan varrelta:
matemaattisia kaavoja bussin ikkunassa (pyyhittiin ne kyllä pois)
Sushia sulle, mulle ja naapurille!
Tempura kananmunalla, ihan parasta!
Food, Friends and Friday = perfect combo
Love it !
Seattlen reissusta on niin paljon kuvia, etten ole vielä kerennyt niitä sepeemään läpi. Heti, kun mulla on aikaa, niin teen postauksen koko reissusta. Mehän mm. ajettiin ilman GPS:ssä ja harhailtiin, saatiin vain yksi parkkisakko+ melkein saatiin 400 dollarin ylinopeussakko, tutustuttiin siisteihin tyyppeihin, käytiin maan alla jne...

Tänään aamulla aurinko paistoi ja heräsin siihen, kun kämppis puhuu, kikattelee, huutaa ja nauraa suoraan tuossa alapuolella. Hän "jutteli" Skypessä läheistensä kanssa. Perfect! Tämä on juurikin sitä kämppisasumisen ihanuutta ja opettelua...

No ei siinä sitten muuta kuin artikkelien pariin, josta jatkuu esseen kirjoittamisella. Ai no ei sittenkään, kun tuo meidän Townhouse-alueen palohälytin alkoikin huutamaan (hälytin on soinut vähän väliä koko viikonlopun ajan). Perjantaina mm. joillain oli ollut täällä bileet, joissa he käyttivät savukonetta, no ylläri, että palohälyttimet meni päälle :D Voin myös kertoa, että se ääni ei ole mikään ihan hiljainen...

Tässä vaiheessa mulla oli erittäin hyvä syy lähteä lounaalle Delfinan kanssa kampuksen katolle auringonpaisteeseen. Tällaiset hetket 15 minuutin varoitusajalla on niitä kaikista parhaita! Harmi, kun mulla ei ollut kameraa matkassa, oli nimittäin taas kerran niin upeat maisemat :)

Päivä jatkui luennoilla, jonka jälkeen vihdoin pääsisin kirjoittamaan mun outlinea ja esseetä. Deadline on huomenna ja nyt mun on pakko tehdä tämä.... Aijjaa, tällä kertaa kiinalaisella seinänaapurilla on menossa hyvin kiivas keskustelu perheensä kanssa. Wow. Seinät on tosi ohuet ja huuto puskee suoraan mun hermoon. Ei muuta kuin musiikki kovalle ja kirjoitushommiin. Voisin lähteä myös kirjastoon, mutta se vie liikaa aikaa. Tänään tapahtuu nimittäin aika siisti juttu, kun toteutan mun unelmia (tästä lisää myöhemmin). Toinen Wow.
tanssimassa
uuniomenoita a`la Saksa
Leftovers to me
Erikoisuus Tsekistä
WOW skorpioni!
Mutta rehellisesti sanottuna tänään mua ei oikeestaan haittaa mikään, koska sain niin parhaita uutisia! PÄÄSIN LÄPI SIITÄ EKASTA TENTISTÄ!!! Ei voi olla oikeesti totta, mutta kyllä se on! Jes eli psykan kurssi jatkuu! Nyt sitten odotellaan toisen tentin tulosta sormet ristissä.

Viikonloppuna me juhlittiin mm. hollantilaisen tytön synttäreitä ja käytiin taas vähän clubbing eli tanssimassa. Täällä muuten vaihtareiden ikä on ollut mulle yllätys. Tosi monet ovat iältään 18-20-vuotiaita, mikä on mun mielestä aika nuori vaihtariksi. Jotenkin sitä kuvittelee, että vaihdosta saa enemmän irti, kun on jo pari vuotta opintoja takana, mutta monet haluavatkin lähteä mahd. nopeasti vaihtoon heti aloittaessaan yliopiston.

Ainakin omalta kohdaltani voin sanoa, että mun vaihto on ajoitukseltaan täydellinen, kun tiedän mitä haluan tehdä ja kokea, oon kerennyt jo käydä monipuolisesti kursseja Jyväskylässä sekä kerätä työ- sekä elämänkokemusta. Ikä vaikuttaa täällä kyllä aika paljon siihen, kenen kanssa vietät aikaa ja minkälaisia kokemuksia haluat saada. Lopulta kuitenkin vaihtoon lähteminen on ajoitukseltaan hyvin henkilökohtainen ja yksilöllinen juttu.

synttäreiltä
Ai että, live-musiikkia! (tsekkaa takana kosketinsoittaja hurmoksessa)
Alakulman pukumies oli hyvin sinnikäs tanssija
Nyt mun on pakko mennä. Ehkä opin joku päivä pysäyttämään ajan tai sitten vaan organisoin pari juttua uudelleen ;) Hiljaisuus on vihdoin laskeutunut meidän asuntoon ja Ulpu + Vancouver kuittaa!

torstai 23. helmikuuta 2012

Life expectancy

Keskiviikon sana oli elinajanodote. On muuten yllättävän vaikea lausua enkuksi tuo otsikko, itse kukin voi haastaa itseään ja kokeilla...

Täällä viikkoiseen ohjelmaani kuuluu aina keskiviikkoisin vapaaehtoistyö, jota käyn siis tekemässä suomalais-kanadalaisessa lepokodissa (suomennettuna vanhainkoti). Tällä viikolla päivä näytti tältä:

Waiting on a bus stop
Pitkät välimatkat tarkoittaa täällä useamman kulkuvälineen käyttöä
Ihana aurinko!
Keep on walking
Olen viihtynyt erinomaisesti tuolla vanhainkodilla. Miljöö, henkilökunta ja asukkaat ovat mahtavia! Asukkaisiin todella panostetaan yksilöllisesti ja monipuolisesti ja kielinä pääsen käyttämään suomea, enkkua sekä italiaa :) Täällä ihailen erityisesti asioiden hoitoa ja aktiviteetteihin paneutumista. Jokaiselle löytyy jotakin mukavaa tekemistä everyday!
Mun oikotie

tsekatkaa tää luonto ja värit!

haamu hortoilee metsässä

Almost there
Tämän viikon keskiviikko poikkesi muista päivistä siinä, että meillä olisi päiväohjelmassa tiedossa shopping trip eli ostosreissu läheiseen kauppakeskukseen! Ihan mieletöntä, että täällä järjestetään sellainenkin mahdollisuus näille asukkaille. Ja musta on myös hienoa, että saan olla auttamassa ostosreissun toteuttamista vapaaehtoistyön merkeissä :)
Finnish-Canadian Rest Home
Matka alkaa
Bussi on täynnä
Meitä lähti täysi pieni bussillinen porukkaa matkaan. Työntekijät ja vapaaehtoistyöntekijät jakaantuivat asukkaiden mukaan ja minä sain kunniaksi viettää päiväni 99-vuotiaan herrasmiehen seurassa. Ai että, miten hieno tunne! Oikeesti, toinen on elänyt melkein 100 vuotta ja nähnyt niin paljon enemmän elämää ja maailmaa kuin tällainen 22 -vuotias tyttönen. Mitä tähän nyt voi sanoa.... Oon niin kiitollinen tästä kaikesta!

Parasta tällaisessa vapaaehtoistyössä on se, että se antaa niin paljon mulle. Sitä osaa arvostaa niin erilailla tiettyjä asioita, kun juttelee vanhempien ihmisten kanssa. Meidän nuorten elämä nykyään tuntuu niin helpolta, että usein unohdamme arvostaa niitä ihan pieniäkin perusasioita meidän arjessa. Toisaalta maailma muuttuu koko ajan, mutta silti syvälliset keskustelut vanhusten kanssa palauttaa ainakin minut aina perusasioiden äärelle... Ruoka, vesi, sisävessat, puhelin, tietokone, opiskelu- ja matkustelumahdollisuudet.. Jep en edes aloita.
Ostosreissu alkaa olla ohi...
Mutta kyllä aina on aikaa valokuville!
Ahh, beautiful Vancouver!
Tutustuin päivän aikana myös todella sympaattiseen vapaaehtoistyöntekijään, joka omistaa hevosia. Hän kutsui minut tallilleen vierailulle lähiaikoina, öö, how COOL is that! Joten ajattelin seuraavana viikonloppuna käydä tutustumassa heidän hevosiinsa :) Asiat aina johtaantuu jotenkin ja vapaaehtoistyön kautta olenkin tutustunut niin hienoihin ihmisiin, että ei sitä voi edes selittää!

Aina kotiin palatessani suuni on hymyssä koko loppuillan. Auttaminen tekee hyvää sielulle ja voimaannuttaa. Ei kyllä haittaa mikään koulustressi tai keskeneräinen essee... Mulla on perusasiat kunnossa ja saan iloita siitä jokainen päivä!

Illalla kävin vielä tekemässä perussalitreenin, jonka jälkeen Delfinan kanssa menimme wings-nightiin sosialisoitumaan. Musta on niin kivaa, kun toinen vaan soittaa, että lähdetkö istumaan iltaa hetkeksi ja voin vaan pistää vanssit jalkaan ja mennä tohon lähibaariin. Juteltiin muuten ovella olleen portsarin kanssa Suomesta ja erityisesti ralleista. Kyllä me sittenkin ollaan ihan suht.kuuluisia täällä maailmalla monestakin asiasta ;)


Nyt lähden torstain dinnerille perusporukan kanssa. Tänään Miro laittaa meille jotain tsekkiläistä ruokaa, NAM! Harmittaa, kun mun Capoeira-treenit on aina päällekkäin meidän ruokailun kanssa, mutta onneksi aina voi mennä takaisin :))

tiistai 21. helmikuuta 2012

Tunnekuohu

Tässä mielentilassa mun ei kannata tehdä mitään päivitystä, mutta antaa mennä. Otan riskin.

Jännittävää, ärsyttävää, ahdistavaa, huojentavaa, helpottavaa, vapauttavaa, PAM! Kaikki nää oli tänään päällänsä. Mun midtermssit alkoivat eli suomennettuna välitentit. Miten sen nyt sitten ottaisi?
yöllä 02.30
Kun haluan tehdä jotain kunnolla niin päätän asian ja toteutan sen. Päätin, että haluan selvitä näistä välitententeistä ja oikeesti luin ihan älyttömästi. Luin aamulla, päivällä, yöllä. All the time. No oliko sen arvoista?
Kirjastossa 20.30
Mulla kuuluu kahteen kurssiin: Adulthood and Aging sekä Health Care Issues for Minority Older Adults välitentit. Mulla ei siis ollut minkäänlaista aavistusta tenttien tasosta täällä, kaikki vaan aina sanoo, että tentit on vaikeita ja jos haluat päästä läpi niin lue, lue ja lue! No tottakai haluan päästä niistä läpi, joten aloitin ajoissa mun lukuprokkiksen eli hyvissä ajoin ennen Seattlen reissua.
Kirjasto 22.05
Eilen maanantaina mulla oli sitten ensimmäinen tentti liittyen Adulthood and Aging-kurssiin, joka on siis psykologian kurssi. Tentissä oli monivalintakysymyksiä n.50 kappaletta ja sitten 3esseetä. Aikaa tähän kaikkeen oli TASAN 2 tuntia ja siitä ajasta mulla meni sitten osa vastauspapereiden esitietojen täyttämiseen. Olisi tosissaan ollut ihan kiva tietää, miten ne vastauspaperit täytetään (normaalisti on joku ohje, mitä sä teet).. Sain tentin alussa käteeni nipun papereita ja piste. That`s it. No ei muuta kuin pikkupaniikissa katoin, miten muut täytteli niitä ja lopulta selvisin.

Mun mielestä ne tenttikysymykset oli oikeesti tosi vaikeita vai miten on, kun sun pitää muistaa prosentuaalinen  perinnöllisyys saada ApoE-alleeli? Mun mielestä monivalintakysymykset ei vaan ole niin hyviä kuin esseet, joissa todella voit osoittaa sun osaamisesi, akateemisen kypsyytesi sekä uuden ja vanhan tiedon yhdistämisen sekä muokkaamisen.

Fiilis tentistä: en pääse läpi. No en stressaa. Jos en pääse läpi niin se kurssi kaatuu sitten siihen, toisaalta mua ei oo ikinä ahdistanut näin vähän se, että taidan saada hylätyn. Hmm, jännä tunne.

Joo ei ollut sunnuntaina 22.00 paljoa porukkaa kirjastossa
Toinen tentti oli tänään. Excuse me, mutta mitä te ajattelette jos tenttiaika on 3 tuntia ja vastattavaa on monivalintakysymysten lisäksi 7 esseetä???? Mitä ihmettä? Tän kurssin professori nosti tentin alussa pöydälle banaaneja ja omenoita ja sanoi "ottakaa tästä hedelmä ennen tenttiä, en halua että kukaan pyörtyy". Öö, okei. Se taisi sitten kertoa jotain siitä vaikeusasteesta.

Tämänpäiväinen tentti oli hmm... Jep, vaikein mitä oon ikinä tehnyt. Käsi kipeenä siellä yritin parhaani mukaan kirjoittaa joka ikisen asian, mitä olin lukenut. Tentin jälkeen toiset opiskelijat oli ihan kauhuissaan kysymysten vaikeustasosta sekä kirjoittamisen määrästä: " way too difficult and long exam...." I agree !

Fiilis tentistä: en pääse läpi. Oho, jo toinen samanlainen tunne tällä viikolla. Ainut mikä harmittaa on se, että toi aika ei riittänyt mulle enkä kerennyt vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Mua myös ärsyttää se, että tämänpäivän tentissä kysyttiin aivan liian yksityiskohtaisesti kaikkea! Kuvitelkaa, että teidän pitää osata ihan kaikki teoriat ja mallit liittyen gerontologiseen ja gerontologiseen tutkimukseen sekä kulttuurisiin tekijöihin kaiken muun kurssimateriaalin ohella.. Öö, okei...

Kiitos JYU, että teidän tentit on haastavia, mutta mielenkiintoisia! Lopulta voin kyllä todeta, että jos haluatte vaihtoon tänne yliopistoon, niin valmistaudu henkisesti OPISKELUUN ja hyvä sekä sujuva enkun kielen taito ei myöskään ole pahitteeksi.
Just pick what u want to read
Mutta mä päätin, että oon ylpeä itsestäni. Mä selvisin oikeesti noista tenteistä, joita paikallisetkin opiskelijat sanoivat vaikeiksi ja haastavaksi. Kirjoitin englanniksi monta esseetä ja hmm... niistä tuli kyllä hyviä :) Kummassakin tentissä noin 1/3-kysymyksistä oli esitetty niin akateemisella kielellä, että en edes ymmärtänyt niitä... Luin noihin tentteihin ihan mielettömästi ja kulutin lukuprojektiin paljon aikaa (toiset vaihtarit teki pitkiä reissuja, hengasi porukalla ja tutustui yöelämään), mä luin koko ajan.... Opin tästäkin taas uusia asioita ja tiedän ainakin, miten paljon valmistaudun sitten lopputentteihin.


Ihanaa, että noi tentit on nyt ohi! Menen tunnin päästä Bachata ja Salsa- tunneille ystävieni kanssa purkamaan energiaa ja nauttimaan elämästä. Huomenna on sitten vuorossa vapaaehtoistyötä ja torstaina Capoeiraa.

P.S Toisaalta jos kaikki olisi helppoa ja mukavaa, niin en koskaan osaisi arvostaa niitä asioita. Hyvä, että oli vaikeat tentit. Nautitaan pienistä asioista ja niistä itsestäänselvyyksistäkin!

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

EnergyBoost

Moi kaikki ja ihanaa ystävänpäivää!

Mulla on pikku lukubuustaus menossa täällä, vaikka oikeesti pitäisi olla jo nukkumassa! Tämä meininki alkaa nyt muistuttamaan ihan elämääni Suomessa. Kahvia, artikkeleita, kahvia, tenttikirja, kahvia, treeni, kahvia, ja taas luetaan...
Ensimmäinen kappale
I can do this
and a little break..
Mulla on lukuloma ja muut vaihtarit lähti Meksikoon, Hawaijille jne.. Mä luen, luen ja luen. Syy siihen on se, että huomenna aamulla me startataan auto kohti USAa. Mennään Seattleen ja Portlandiin roadtripille ja tullaan takaisin lauantai-iltana. Siksi mä oon nyt koettanut lukea mahdollisimman paljon noihin ensi viikolla oleviin midtermsseihin. Ja on kyllä kumma jos ne ei mee putkeen.

Vuokrattiin auto ja tod.näk. minäkin tulen ajamaan meidän reissun aikana. Yöpyminen tapahtuu hostelleissa perusopiskelijan budjetilla tietty! Paljon on koettavaa sekä nähtävää ja aina liian vähän aikaa! Oon niin fiiliksissä täällä, että en kestä.

Tänään käytiin taas all-u-can-it-sushi-lounaalla ja NOTE 54 osa 3 älä koskaan enää syö niin paljon suolaista ruokaa. Siis ruoka oli ihan taivaallista, mutta mun elimistölle liian suolaista (paljon sushia ja soijakastiketta).. Mun vatsa huutaa kuituja! Ihanaa lukea nyt sitten tuota tenttikirjaa pienellä stressillä ja pahalla ololla. Well I can blame only myself.

Mullahan olisi niin paljon taas päivitettävää, mutta mun on ihan pakko jatkaa tota mun luku-urakkaa. Jaan siis tuon tenttikirjan toisen tytön kanssa ja huomenna 9am pitäisi olla jo toisella puolella kampusta. En ole pakannut meidän reissulle vielä mitään ja silmät ei meinaa enää pysyä auki. Ei taas jäänyt viime tippaan! Jee. But thats`s life and I decided to survive :)

P.S Hengailin viikonloppuna mun GPS-tutorin kanssa, oli mahtavaa! Tutustuin jälleen uusiin ihmisiin ja paikkoihin. Suunniteltiin myös kaikkea jännää tekemistä (mm.hiking) Uu, I can`t wait!

P.P.S Vuosi 2012 on mun unelmien vuosi. Kerron tästä lisää myöhemmin!

--> Mää lähen USAan 8 tunnin päästä, mitä? Oikeesti? Miten näin siistejä juttuja tapahtuu mun elämässä? No huh!

(Palaan blogin ääreen (toiv.) sunnuntaina...)

Ihanaa viikonloppua kaikille ja nauttikaa elämästä! :)

lauantai 11. helmikuuta 2012

Week 6

Kuluneella viikolla on riittänyt paljon tekemistä:

 * Oon opiskellut ja paljon! Artikkelia artikkelin perään kirjaston penkillä..

 * Opetellut ihmisen antomiaa ja tautikuvauksia enkuksi (ja kyllä meinaa välillä kärsivällisyys loppua).

 * Kävin latinotanssitunnilla. Sen piti olla salsaa, mutta olikin Bachata-tunti. Oli niin kivaa, että aion mennä toistekin! ( Miettikää, tunnilla suurin osa on miehiä! )

 * Kävimme porukalla syömässä lähibaarissa hyviä ja epäterveellisiä wingssejä. Samalla suunniteltiin reading breakkia (jonka suunnitelmat on nyt vaihtunu sataan kertaan).

 * Oon käyny salilla pumppaamassa ahkerasti. Käveleminen, liikkuminen, käsien nostaminen sattuu, reeni mennyt siis perille.

 * Kävin ostamassa siskontytölle synttärilahjan. Samalla 70 %-alennukset houkutteli ehkä vähän liikaa ja sieltä löytyi sitten itsellekin vaikka mitä.

* Opin uusia siistejä Capoeira-liikkeitä. Nyt sitten tartten jonkun, kenen kanssa treenata harkkojen ulkopuolellakin.


* Kävin tekemässä vapaaehtoistyötä lepokodilla. Ihan mieletön paikka, ihania ihmisiä, työ on mukavaa ja tutustuin bingon saloihin. Olen kuulemma really beauty ja mua kosittiinkin ;) ai että noi asukkaat on mahtavia!

* Käytiin tanssimassa "the Cellar"- nimisellä klubilla pariinkin otteeseen. Hyvä musiikki ja hauska seura, joten onnistuneen illan ainekset on kasassa.

* Jutteluhetket Skypessä suomalaisten ystävien sekä perheen kanssa muistutti minua jälleen yltäkylläisestä ja onnekkaasta elämästäni.
Suomessa pakkastaa, täällä paistaa aurinko
Guten Morgen!
Aamupalaa ja eikun menoksi
Toiset sisustaa kotiaan
One wing = 0,25 CAD
         
Dancing
Move, move, move
Öinen Vancouver, tai osa siitä...
Hmm, what time the bus is coming?
Liikkuva bussi, Ulpu + kamera ja peili. Yritys hyvä!
Paljon eri juttuja oon päässyt taas kokemaan viime viikolla. Ensi viikolla onkin sitten se kauan odotettu READING BREAK! Tällä hetkellä kampus on ihan tyhjä, kun kaikki opiskelijat on reissussa tai vanhempiensa luona. Täähän tietää sitä, että salilla on hiljaista ja saan treenata kerrankin ilman tungosta!

Meillä oli alunperin tarkoitus lähteä myös jonnekin lämpimään Karibian saarille, Meksikoon tai Havaijille, mutta suunnitelmat elää. Se on aina haasteellista, kun on monta tyyppiä lähdössä ja pitäisi huomioida kaikkien taloudellinen tilanne, kohdetoiveet, kiinnostuksen kohteet jne...

Loppupeleissä kaikki suunnitelmat muuttui ja jep, oon vieläkin täällä kampuksella. Päädyttiin siihen ratkaisuun, että me luetaan ja opiskellaan nyt tämä viikonloppu ja sitten ensi viikolla startataan roadtrippi tonne USA:n puolelle. Mullehan tämä käy erinomaisesti, koska vaihdon jälkeen mä kuitenkin pääsen lämpöseen reissaamaan :) Ja sitä paitsi just nämä ihmiset on vaan tällä hetkellä tässä mun ympärillä. Sen takia nautin tästä hetkestä, enkä murehdi enempää mitään ekstrareissuja. Onhan tää ihan huikeeta jo olla täällä! :)

Täällä on kello melkein 13, ulkona on +9 astetta ja selkeä sää. Tämä tyttönen lähtee tästä salille, jonka jälkeen palaan artikkelien maailmaan.

P.S Sain kuulla siistejä uutisia Suomesta ja ei voi muuta sanoa, kuin että mun ensi kesästä tulee aika todella upea! Eikös se niin mene, että vuosi toisensa jälkeen on vain parempi entisestään? Tähän mennessä voin kyllä todeta, että pitää paikkaansa!

Unelmoikaa suuresti!

tiistai 7. helmikuuta 2012

The Giants Game

Koska aiemmasta postauksesta olisi tullut aivan liian massiivinen päätin jättää lätkämatsin seuraavaan postaukseen.


Perjantaina Illalla suunnattiin monen muun vaihtarin kanssa lätkäpeliin Downtownin suuntaan. Kaikkihan ei mennyt ihan niinkuin kuviteltiin, haha :D Syy tähän löytyy pienistä kulkuvälineongelmista. Meitä siis lähti n. 40 hengen vaihtariporukka samaan aikaan bussipysäkille odottelemaan bussia (olimme ajoissa). No odottelimme siellä aikamme ja vihdoin se bussikin tuli. Juuri, kun bussi oli pysähtynyt ( normaalisti avaa ovet) ja siirryimme ovien eteen, niin bussi vaan lähti uudelleen liikkeelle ja kaasuttaa pois pysäkiltä. WHAT?

Okei no ei mitään. Ei muuta kuin toista bussia odottamaan sitten. Meillähän oli suhteellisen kiire aikataulu, koska meidän piti vaihtaa nämä meidän väliaikaiset liput niihin oikeisiin lippuihin viimeistään 15 min ennen pelin alkua eli 19.15. No bussi tuli pysäkille 18.40 eli tulisimme myöhästymään... No puolessa välissä matkaa sattui sitten toinen kiva pikku ylläri, kun bussikuski ajoi liian lähelle kävelytien reunaa. Samalla bussin sivupeili osui johonkin pylvääseen ja peili murskaantui. Perfect! :D Aluksi nauratti, mutta siinä vaiheessa ei enää, kun kuski kuulutti, että matkustajien on vaihdettava seuraavaan bussiin hajonneen peilin takia. EI, oikeesti...

Siitä pysäkiltä oli noin 6 kadun korttelia matkaa sille pysäkille, jolle meidän olisi pitänyt mennä (pysäkiltä oli vielä pieni kävelymatka stadiumille). Ei muuta kuin tehokävelyllä ja osittain juosten eteenpäin. Siinä vaiheessa ei enää oltu varmoja, että saadaanko meidän lippuja enää edes vaihdettua niihin alkuperäisiin... Noo lopulta päästiin stadiumin pihaan eikä nähty meidän kansainvälistä koordinaattoria missään. Kenelläkään ei tietty ollut hänen numeroakaan.

No onni oli meidän puolella ja lopulta pienen etsimisen jälkeen löydettiin koordinaattori lippujen kanssa. Saatiin oikeat liput ja ei muuta kuin rentoutumaan jääkiekon parissa. Istuutuessamme alkushow oli jo käynnissä, mutta peli ei vielä ollut alkanut. Jes, loppu hyvin kaikki hyvin!

before the game

tilanne päällä

Siellä mää olin

pieni pelitauko

Voin kertoa, että vaikka en oo ikinä vielä JYPin pelissä ollutkaan, niin tällaista fiilistä ei siellä varmaan pääse kokemaan. Katsomo täynnä porukkaa isolla stadiumilla amerikkalais-kanadalaisen urheiluhengen kera. WOW. Ja kyllä erien välissä oli perinteisesti ohjelmaa:
perus cheerleaderit

nuorimmat junnut (n.5 v.) näytti taitojaan

maskotti Jack ampui yleisöön fanituotteita
Mähän sytyin ihan kympillä nyt jääkiekosta! Oli tosi mielenkiintoinen peli ja Giants voitti ;) Oli niin siistiä nähdä, miten ihmiset fanittaa täällä omaa joukkuettaan. Siellä me huudettiin, kannustettiin ja tehtiin aaltoja yhdessä koko yleisön kanssa. Ihana Kanada! Ei muuta kun odottelemaan seuraavaa peliä ;) 

Tavoitteenahan on mennä seuraamaan ainakin yhtä Vancouver Canucksien peliä tämän kevään aikana. Niiden lippujen hinta on niin suolainen, että halutaan tarkoin valita sitten sen pelin ajakohta :) Joka tapauksessa se tulee toteutumaan!